Tiiliskivi

Tiiliskiven omat sivut osoitteessa: www.tiiliskivi.info

Tiiliskivi on kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestö Teeman vuosittain jakama, kiertävä kirjallisuuspalkinto. Finlaysonin seinästä peräisin oleva tiiliskivi symboloi palkitun kirjan painavaa tekstiä samalla kun punatiili kuvaa palkinnon tamperelaista alkuperää.

Tiiliskivi on kiertänyt vuodesta 2002 lähtien. Tarkoitus on palkita epäreilusti huomiotta jäänyt kirja ja keventää lukuisten suomalaisten kirjallisuuspalkintojen jäykkiä perinteitä huumorin avulla. Kilpailu on avoin kaikille edellisen vuoden aikana julkaistuille kaunokirjallisille teoksille.

Palkinnonsaajat

2012 Marianna Kurto: View-Master (WSOY)
2011 Jermu Koskinen: Nii kauas kuin vyötä riittää (Helsinki-kirjat)
2010 Teemu Manninen: Futurama (poEsia)
2009 Antero Viinikainen: Orgo (WSOY)
2008 Marko Hautala: Itsevalaisevat (Tammi)
2007 Päivi Honkapää: Viides tuuli (WSOY)
2006 Riikka Pelo: Taivaankantaja (Teos)
2005 Katja Kettu: Surujenkerääjä (WSOY)
2004 Marjo Niemi: Juostu maa (Teos)
2003 Jukka Naaranlahti: Istun asentoni sylissä (Savukeidas)
2002 Tommi Liimatta: Avainlastu (WSOY)
2001 Heikki Salo: Kynsilehto (Like)

Lehdistötiedote 2012

Marianna Kurton runoteos View-Master (WSOY) on voittanut vuoden 2012 Tiiliskivi-palkinnon. Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestö Teema ry:n myöntämä palkinto jaettiin 12. kerran Kulttuuritalo Telakalla lauantaina 9.2. järjestetyllä Tiiliskivi-klubilla.

Vuosittain jaettava Tiiliskivi-palkinto myönnetään ansiokkaalle kotimaiselle kaunokirjalliselle teokselle, joka ei ole saanut mediassa ansaitsemaansa huomiota. Kiertopalkintona toimiva tiiliskivi on peräisin Finlaysonin tehtaan seinästä. Viime vuonna palkinnon voitti Jermu Koskinen runoteoksellaan Niin kauas kuin vyötä riittää (Helsinki-kirjat).

Raati pitää Kurton teosta hiottuna kokonaisuutena, jonka ilahduttava kieli ja monenkirjava maailma yllättävät lukijansa kerta toisensa jälkeen. Teos onnistuu kiteyttämään vieraita maita halkovan ja taiteellisia vaikutelmia hakevan ihmisen ahdistuksen vilpittömästi. Sen vilkas rytmi ja kielellinen naivismi antavat aktiivisen roolin havainnoinnin kohteille. View-Master osoittaa onnistuneesti, että söpökin voi olla älykästä ja tarkkanäköistä.

Teoksen View-Master lisäksi vuoden 2012 Tiiliskivi-ehdokkaina olivat Heikki Jalavan Maailma on jälleen vieraampi (Sanasato), Jantso Jokelinin Matkaopas ei-minnekään (Sammakko), Kaj Kalinin Design (Siltala), Eeva Rohaksen Syvä Pää (Otava) ja Jan Salmisen Äidinmaa (Tammi).

Tämän vuoden Tiiliskivi-raadissa toimivat puheenjohtajat Emma Laakso ja Tanja Peltonummi sekä raatilaiset Kamilla Billiers, Susanna Keinänen, Essi Korpi, Anna Kuutsa, Henna Larsson, Petri Poutiainen ja Iida Pöllänen.

Lehdistötiedote 2011

Turkulaisen Jermu Koskisen esikoisrunokokoelma Niin kauas kuin vyötä riittää (Helsinki-kirjat) on voittanut vuoden 2011 Tiiliskivi-kirjallisuuspalkinnon. Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestö Teema ry:n myöntämä palkinto jaettiin Koskiselle lauantaina 11.2. kulttuuriravintola Telakalla järjestetyllä Tiiliskivi-klubilla.

Tiiliskivi-palkinto myönnetään vuosittain huomionosoituksena kotimaiselle kaunokirjalliselle teokselle, joka valtamediassa on jäänyt arvoansa vähemmälle huomiolle. Tiiliskivi on Tampereen Finlaysonin seinästä peräisin oleva tiili, joka on kiertänyt kirjailijoilla jo vuodesta 2001. Edellisen kerran Tiiliskivi-palkinnon voitti Teemu Manninen runokokoelmallaan Futurama (poEsia).

Tiiliskivi-raadin mukaan Niin kauas kuin vyötä riittää on tyylikäs kokoelma älykästä runoutta, joka ei sorru muka-intellektuelliin koukeroisuuteen. Teoksessa elämän ja kuoleman välinen absurdius luo runoihin kiinnostavalla tavalla nyrjähtäneen näkökulman. Koskisen tyyli on yhtäaikaa ihastuttavan humoristinen ja vakava. Koskinen kuvaa omintakeisella tavallaan todellisuuden järkyttämän ihmisen kaoottista tapaa katsoa ympärilleen ja tuntea todellisuutta, jota leimaa monitasoinen vääristyneisyys.

Jermu Koskisen lisäksi vuoden 2011 Tiiliskivi-palkintoehdokkaina olivat Janica Brander novellikokoelmallaan Lihakuu (Otava), Riikka Palander runokokoelmallaan Sininen punainen (Sanasato), Juha Siro romaanillaan Linnun muotokuva (Like), Tero Tähtinen esseekokoelmallaan Katmandun unet (Savukeidas) ja Marja-Leena Virtanen romaanillaan Kirjeitä kiven alle (Tammi).

Tämän vuoden Tiiliskivi-raadissa toimivat puheenjohtajat Susanna Koskimaa ja Lauri Tapaninen sekä raatilaiset Kamilla Billiers, Miikka Vuori, Maarit Valtonen, Laura Raninen, Pertti Huotari, Emma Laakso, Tanja Peltonummi, Hanna Oksanen ja Titta Minkkinen.

Lehdistötiedote 2010

Helsinkiläinen runoilija ja tutkija Teemu Manninen on voittanut vuoden 2010 Tiiliskivi-palkinnon runoteoksellaan Futurama (poEsia). Voittaja julkistettiin 12.2. Elävän Kirjallisuuden Festivaalin iltatapahtumassa Tiiliskivi-klubilla Tampereen Telakalla.

Tiiliskivi on Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestö Teema ry:n jakama kirjallisuuspalkinto. Tarkoituksena on palkita ansiokkaita mutta valtamediassa vähemmälle huomiolle jääneitä teoksia. Tiiliskivi jaettiin tänä vuonna kymmenennen kerran. Vuoden 2009 Tiiliskivi-palkinnon voitti Antero Viinikainen romaanillaan Orgo (WSOY).

Mannisen lisäksi vuoden 2010 Tiiliskivi-palkinnon finaalissa olivat Essi Kummu romaanillaan Karhun kuolema (Tammi), Tiina Raevaara novellikokoelmallaan En tunne sinua vierelläni (Teos), Pia Ronkainen teoksellaan Runoromaani (ntamo), Janne Salminen novellikokoelmallaan Pientareilla on paljon raatoja (Atena) sekä Katariina Vuorinen runoteoksellaan Rouvien ja lintujen talo (Savukeidas).

Futurama on muotopuolista runoutta tämän päivän ja tulevaisuuden maailmasta, jota kansoittavat pissikset, fruittarit, mursuäijät sekä surkuhupaisa supersankari Teknomies. Teos edustaa myös niin sanottua dyykkauksen estetiikkaa kertoen, ettei maailma ole enää kaatopaikkaa vaan kirpparilöytöjä. Raadin mukaan Manninen esittää kielen taidokkaasti elävänä ja kehittyvänä organismina. Futurama on korkea ja matala eikä pidättäydy "kokeilevan nykyrunouden" annetussa synkkyydessä. Klubilla Manninen kielsi kiivaasti Futuraman olevan nihilistinen teos.

Tämän vuoden Tiiliskivi-raadin puheenjohtajina toimivat Piita Kiviaho ja Essi Tapanainen. Lisäksi raadissa vaikuttivat Elise Kraatila, Markus Laukkanen, Lauri Myllymäki, Jenni Reinikainen, Lauri Tapaninen, Minttu Tervaharju ja Katja Tuomenvirta.

Lehdistötiedote 2009

Tiiliskivi-palkinto Antero Viinikaisen teokselle Orgo

Antero Viinikainen on voittanut vuoden 2009 Tiiliskivi-palkinnon. Voittaja paljastettiin lauantaina 13.2. Elävän Kirjallisuuden Festivaalien iltatapahtumassa Tiiliskivi-klubilla Tampereen ylioppilasteatterilla. Tiiliskivi on kirjallisuuspalkinto, jonka Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestö Teema ry myöntää vuosittain. Palkinnon tarkoituksena on nostaa esille ansiokkaita teoksia, jotka ovat jääneet mediassa huomiotta.

Vuoden 2009 Tiiliskivi-palkinnosta kisasi tänä vuonna Viinikaisen lisäksi viisi kirjailijaa:

Emma Juslin romaanillaan Yksin yhdessä (Teos ja Söderströms), Helmi Kekkonen novellikokoelmallaan Kotiin (Avain), Juha Kulmala runoteoksellaan Emme ole dodo (Savukeidas), Arto Lappi runoteoksellaan Lumiputous (Sammakko) sekä Juhani Laulajainen romaanillaan Äärettömän hyvä nainen (Like).

Orgo on kustannusmaailmasta kertova, mustalla huumorilla väritetty romaani. Teoksen päähenkilönä ja kommentaattorina toimii kirjailja Aulis Saastamoinen, joka luo itselleen toisen, sulavamman ja mahtavamman personaan värikkäänä Orgona. Raati kiittelee erityisesti romaanin aiheen ajankohtaisuutta, juonen oivaltavuutta ja taidokasta kerrontaa - raatilaisten mielestä teos tuntui koko ajan olevan askeleen edellä lukijaansa.

Tiiliskivi on vuodesta 2001 jaettu kiertopalkinto, joka on peräisin Finlaysonin seinästä. Se symboloi palkitun teoksen painavaa sanomaa. Vuonna 2008 Tiiliskivi-palkinnon sai Marko Hautala teoksellaan Itsevalaisevat (Tammi).

Tämän vuoden Tiiliskivi-raatiin kuuluivat puheenjohtajien Senni Laukkasen ja Anna Karjalaisen lisäksi Timo Järvelä, Joonas Kallonen, Anniina Mikkola, Outi Ojanen, Anna Pekkarinen, Merita Ronkainen, Elisa Salama ja Miikka Vuori.

Lehdistötiedote 2008

Tiiliskivi-palkinto Marko Hautalan teokselle Itsevalaisevat

Marko Hautala on voittanut vuoden 2008 Tiiliskivi-palkinnon romaanillaan Itsevalaisevat (Tammi). Tiiliskivi on Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestö Teeman vuosittain jakama kirjallisuuspalkinto, joka jaettiin tänä vuonna kahdeksannen kerran. Palkinto jaettiin Tampereella järjestetyn Tiiliskivi-klubin yhteydessä.

Tiiliskivi-palkinnon tarkoituksena on nostaa esiin ansiokkaita teoksia, jotka ovat jääneet valtamediassa liian vähälle huomiolle. Vuoden 2008 Tiiliskivestä finalisteina kisasivat Marja Björk teoksellaan Posliini (Like), esseisti Kalle Haatanen teoksellaan Ei voisi vähempää kiinnostaa – kirjoituksia nihilismistä (Atena), Marko Hautala romaanillaan Itsevalaisevat (Tammi), Joona Kivirinta Kymmenen vuoden päästä annamme lapsille nimet -kokoelmallaan (Tammi), Joonas Konstig novellikokoelmallaan Ahneet ja viattomat (Gummerus) ja Tiina Raevaara teoksellaan Eräänä päivänä tyhjä taivas (Teos).

Itsevalaisevat on intensiivinen ja riipaiseva romaani arjen kulissien romahtamisesta, hohtavista kaloista sekä aikuisten ja lasten maailmoja erottavasta pimeydestä. Raadin lukukokemuksissa on nostettu esiin varsinkin teoksen vahva jännite ja tarinan monitasoisuus – tarinassa kimaltaa! Erityisesti raati kiittää teosta sen kyvystä puhutella erilaisia lukijoita.

Tiiliskivi on vuodesta 2001 jaettu kiertopalkinto, joka on peräisin Finlaysonin seinästä. Se symboloi palkitun teoksen painavaa sanomaa. Vuonna 2007 Tiiliskivi-palkinnon sai Päivi Honkapää teoksellaan Viides tuuli (WSOY) ja vuonna 2006 Riikka Pelo romaanillaan Taivaankantaja (Teos).

Tänä vuonna palkintoraadin puheenjohtajina toimivat Hanna Lajunen ja Sara Seppänen. Raadissa vaikuttivat myös Suvi Iivari, Henna Kaukoniemi, Titta Minkkinen, Juha Rautio, Kosti Salminen, Aino Suonio, Miikka Vuori ja Saara Wahlman.

Lehdistötiedote 2006

Riikka Pelo saa vuoden 2006 Tiiliskivi-palkinnon

Riikka Pelo on voittanut vuoden 2006 Tiiliskivi-palkinnon esikoisromaanillaan Taivaankantaja . Tiiliskivi on Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestö Teeman kirjallisuuspalkinto, joka jaettiin tänä vuonna kuudennen kerran Henki ja elämä -kirjallisuustapahtuman yhteydessä Urjalassa 9.2.2007.

Palkinnon tarkoitus on nostaa esiin valtamedioissa kenties vähälle huomiolle jääneitä, mutta ansiokkaita teoksia. Vuoden 2006 Tiiliskivestä finaalissa kisasivat Riikka Pelo romaanillaan Taivaankantaja (Teos), Jussi Valtonen teoksellaan Vesiseinä (Like), Eero Alén teoksellaan Linkolan soutajan päiväkirja (Sammakko), Markku Rönkkö romaanillaan Talonmies (Like), Pasi Ilmari Jääskeläinen romaanillaan Lumikko ja yhdeksän muuta (Atena) sekä Lauri Levola novellikokoelmallaan Pimeä tavarajuna (Teos).

Taivaankantaja on romaani, joka kuvaa vahvalla tavalla synnin ja sovituksen tematiikkaa pienen uskonnollisen kyläyhteisön ankarassa ilmapiirissä. Raati vaikuttui eritoten kauniista kielestä sekä lapsen näkökulman onnistuneesta ja syvällisestä tavoittamisesta. Romaani jättää lukijalle paljon pohdittavaa sortumatta kuitenkaan pateettisuuteen.

Kiertopalkintona toimiva tiiliskivi on peräisin Finlaysonin seinästä ja symboloi palkitun kirjan painavaa sanomaa. Vuonna 2003 palkittiin Tommi Liimatan Avainlastu (WSOY), vuonna 2004 Jukka Naaranlahden Istun asentoni sylissä (Savukeidas), vuonna 2005 voittaja oli Marjo Niemi teoksella Juostu maa (Teos), ja keväällä 2006 palkinto meni Katja Ketun teokselle Surujenkerääjä (WSOY).

Lehdistötiedote 2005

Tiiliskivi-palkinto Katja Ketun teokselle Surujenkerääjä

Katja Kettu on voittanut vuoden 2005 Tiiliskivi-palkinnon esikoisromaanillaan Surujenkerääjä. Tiiliskivi on Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestö Teeman kirjallisuuspalkinto, joka jaettiin tänä vuonna viidennen kerran.

Palkinnon tarkoitus on nostaa esiin valtamedioissa lian vähälle huomiolle jääneitä mutta ansiokkaita teoksia. Vuoden 2005 Tiiliskivestä finaalissa kisasivat Katja Kettu romaanillaan Surujenkerääjä (WSOY), Anna Maria Mäki novellikokoelmallaan Suljetun paikan lumo (Teos), Teemu Mäki esseekokoelmallaan Näkyvä pimeys (Like) sekä Mikko Lensu lastenromaanillaan Varatohtori Virta Pohjoisnavalla (Teos).

Surujenkerääjä on romaani jossa yhteen kietoutuvat monen sukupolven tarinat. Päähenkilö Surujenkerääjä kaivautuu syvälle sukunsa salaisuuksiin ja samalla lukijalle avautuu kiehtova näköala menneeseen. Nykyisyyden takaa löytyy tarinoita kerros kerroksen jälkeen.
Voittajateos vakuutti raadin vahvalla ja omaperäisellä tyylillään ja kielellään. Tarinan aika ja paikka vaihtelevat mutta kokonaisuus on ehyt. Teos käyttää siekailematta symboliikkaa muttei kuitenkaan sorru naiiviin mahtipontisuuteen. Sukutarina on yhtä aikaa kaunis ja groteski, surullinen ja koominen, kuin elämä itse.

Tiiliskivi on kiertopalkinto ja nimensä mukainen palkinto siirtyy vuosittain taiteilijalta toiselle. Pysti on peräisin Finlaysonin seinästä ja symboloi palkitun kirjan painavaa sanomaa. Vuonna 2002 palkittiin Heikki Salo novellikokoelmasta Kynsilehto (Like), vuonna 2003 Tommi Liimatta teoksesta Avainlastu (WSOY) vuonna 2004 Jukka Naaranlahti teoksella Istun asentoni sylissä (Savukeidas) ja viime vuonna voittaja oli Marjo Niemi teoksella Juostu maa (Teos).

Lehdistötiedote 2004

Tiiliskivi-palkinto Marjo Niemen teokselle Juostu maa

Helsinkiläinen Marjo Niemi on voittanut vuoden 2004 Tiiliskivi-palkinnon esikoisteoksellaan Juostu maa. Tiiliskivi on Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestö Teeman kirjallisuuspalkinto, joka jaettiin tänä vuonna neljännen kerran.

Koska palkinnon tarkoitus on nostaa esiin valtamedioissa vähemmän huomiota saaneita teoksia, Teeman jäsenistä koostuva raati keskittyi finalistiteosten seulonnassa runoihin ja lyhytproosaan, esikoisteoksiin sekä pienkustantamoiden tarjontaan. Vuoden 2004 Tiiliskivestä kisasivat Kristiina Lähde teoksella Bunsenliekki (Teos), Marjo Niemi teoksella Juostu maa (Teos), Santtu Puukka teoksella Nuorallatanssia (Savukeidas) ja Ville Pynnönen teoksella Alinka: Unikurkialan tarinoita (Arktinen Banaani).

Voittajateos on raadin mielestä ennen kaikkea ehyt kokonaisuus, jossa kieli ja rakenne palvelevat juoksemisen ympärille kietoutuvaa tematiikkaa. Kahden eri-ikäisen ja erilaisen, taitavasti rakennetun henkilöhahmon näkökulmista löytyy hienovireisiä samankaltaisuuksia, ja tarinan kulussa sanotaan alleviivaamatta paljon inhimillisyydestä ja sosiaalisista suhteista, niiden vaikeudesta ja erityisesti ulkopuolisuuden kokemuksesta.

Tiiliskivi on kiertopalkinto, joten luovan kärsimyksen artefakti siirtyy vuosittain taiteilijalta toiselle. Pysti on peräisin Finlaysonin seinästä ja symboloi palkitun kirjan painavaa sanomaa. Vuonna 2002 palkittiin Heikki Salo novellikokoelmasta Kynsilehto (Like), vuonna 2003 Tommi Liimatta teoksesta Avainlastu (WSOY) ja viime vuonna voittaja oli Jukka Naaranlahti teoksella Istun asentoni sylissä (Savukeidas).

Lehdistötiedote 2003

Tiiliskivi-palkinto Jukka Naaranlahden teokselle Istun asentoni sylissä

Turkulainen Jukka Naaranlahti teoksellaan Istun asentoni sylissä on vuoden 2003 Tiiliskivi-palkinnon voittaja.

Tiiliskivi on Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestön Teeman jakama kirjallisuuspalkinto. Palkinto jaettiin tänä vuonna kolmannen kerran. Koska palkinnon tarkoitus on nostaa esiin valtamedioissa vähemmän huomiota saaneita teoksia, keskittyi raati finalistiteosten seulonnassa runo-ja novellikokoelmiin, esikoisteoksiin sekä pienkustantamoiden tarjontaan.

Tiiliskivi-ehdokkaat 2003:
- Jukka-Pekka Anttila: Vapaa tahto (LIKE)
- Juuli Niemi: Tara (Otava)
- Jukka Naaranlahti: Istun asentoni sylissä (Savukeidas)
- Sofi Oksanen: Stalinin lehmät (WSOY)
- Jaakko Yli-Juonikas: Uudet uhkakuvat (Sammakko).

Raati viehättyi voittajateoksen puhuttelevaan kieleen: runoilmaisu on valmista ja eheää. Vaikka teoksen aiheethan ovat melko arkipäiväisiä, on niitä sekä elämän suurempiakin paradokseja lähestytty tuoreella tavalla, kiteyttäen kuviksi, rinnastuksiksi kuten esimerkiksi muste paperilla - aamukaste. Suhde "todellisuuteen" on tarkkanäköinen, välillä kriittinenkin, ja saa tukea tiiviistä ja intensiivisestä ilmaisusta. Teoksen kokonaisuus rakentuu aikaa ja "toiseutta" limittäväksi. Vahvat kielikuvat eivät tyhjene kerralla, ja kerronnan rehellisyys kannustaa useampaankin lukukertaan.

Tiiliskivi on kiertopalkinto, joten luovan kärsimyksen artefakti siirtyy vuosittain taiteilijalta toiselle. Pysti on peräisin Finlaysonin seinästä ja symboloi palkitun kirjan painavaa sanomaa. Vuonna 2002 palkittiin Heikki Salo novellikokoelmastaan Kynsilehto (Like), vuoden 2003 Tiiliskiven sai Tommi Liimatta eoksellaan Avainlastu (WSOY). Tiiliskivi-työryhmään kuuluvat Teeman jäsenet Maria Laakso, Mirjami Lehtinen, Laura Malinen, Anni Nupponen, Anne Päivärinta, Mia-Maria Tiainen ja Laura Tulehmo.

Lehdistötiedote 2002

Tiiliskivi-kirjallisuuspalkinto Tommi Liimatan Avainlastulle

Tommi Liimatan esikoisteos Avainlastu WSOY) sai vuoden 2002 Tiiliskivi- kirjallisuuspalkinnon. Palkinnon jakoi Tampereen yliopiston irjallisuuden opiskelijoiden ainejärjestö Teema ry. Palkintotilaisuus järjestettiin Urjalassa Henki&Elämä -kirjafestivaaleilla perjantaina 7.2.2002. Tiiliskivi-palkinto jaettiin tänä vuonna toisen kerran. Teeman jäsenistä koostunut raati seuloi vuoden 2002 runo- ja novellisadosta kuusi ehdokasta. Finalisteiksi valittiin Marjo Isopahkalan Kurpitsavaunut (Sammakko), Arto Lapin Kukko puussa (Sammakko), Tommi Liimatan Avainlastu (WSOY), Jari Järvelän Paljon on Afrikasta kertomatta (WSOY), Eeva Stenberg Siksi seurustelen varkaiden kanssa (Tammi) ja Eeva Tikan Haapaperhonen (Gummerus). Raati jätti romaanit tietoisesti palkinnon ulkopuolelle, sillä se halusi kohdistaa katseensa altamediassa vähemmän huomiota saavaan kirjallisuuteen. Tiiliskivi-raati näki Avainlastun tunnelmaltaan ja tyyliltään omintakeisena. Liimatta yhdistelee kokoelmassaan runon ja proosan keinoja oivaltavasti. Tekstissä vaihtelevat aforistiset ja tajunnanvirtamaiset kuvat. Kotipiirissä liikkuvat runot tuovat kokoelmaan ämpöisiä sävyjä. Sanoma ulottuu kuitenkin lapsuuden rajattua kokemuspiiriä pidemmälle. Avainlastulle ominaiset absurdit assosiaatiot tuovat teokseen huumoria. Lakoniset lausahdukset eivät kuitenkaan vie teoksesta huomioiden terävyyttä. Ikkunan takaa havainnointi luo henkilökohtaisen vaikutelman, mutta yhteiskuntakriittisyyttäkään ei unohdeta. Kokoelma yhdistää innovatiivisesti avainromaanin idean Juhani Ahon lastuperinteeseen. Teos yllättää myös piiloraidoillaan. Avainlastu vaatii lukijaltaan paneutumista, mutta osoittautuu syventymisen arvoiseksi. Tiiliskivi on kiertopalkinto, joten luovan kärsimyksen artefakti siirtyy vuosittain taiteilijalta toiselle. Pysti on peräisin Finlaysonin seinästä ja symboloi palkitun kirjan painavaa sanomaa. Tarkoituksena ei ole palkita vuosittain tamperelaista rock-muusikkoa. Viime vuonna palkinnon sai Heikki Salo novellikokoelmastaan Kynsilehto (Like) ja sattumalta tämänvuotinenkin palkittu tunnetaan myös musiikkitaustastaan. Tiiliskivi-raati arvottaa kuitenkin vain tekstejä. Teos puhuu, ei tekijä.

Tiiliskivi-ehdokkaat 2002
- Isopahkala, Marjo: Kurpitsavaunut. 2002. Sammakko.
- Järvelä, Jari: Paljon on Afrikasta kertomatta. 2002. WSOY.
- Lappi, Arto: Kukko puussa. 2002. Sammakko.
- Liimatta, Tommi: Avainlastu. 2002. WSOY.
- Stenberg, Eira: Siksi seurustelen varkaiden kanssa. 2002. Tammi.
- Tikka, Eeva: Haapaperhonen. 2002. Gummerus.

Lehdistötiedote 2001

Tampereen kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestö Teema ry jakaa Tiiliskivi-kirjallisuuspalkinnon. Palkintotilaisuus järjestetään Urjalassa Talvi Pentinkulmalla -tapahtumassa perjantaina 22.2.2002 kello 14.00. Tiiliskivi jaetaan tänään vuonna ensimmäisen kerran. Teeman tiedeneuvosto on päättänyt luovuttaa kirjallisuuspalkinnon, koska palkintojen jakaminen on kivaa - lähes niin kivaa kuin niiden saaminen. Palkinnonjakotilaisuudessa Teema paljastaa matemaattisen kaavan, jonka avulla on laskettu palkintosumma. Se jäänee tänäkin vuonna alle viidentoista euron, sillä humanistishenkisen tiedeneuvoston mukaan kirjailija työskentelee tehokkaimmin nälkäisenä. Taide syntyy kivusta ja kärsimyksestä. Tiilen fysikaalisista ominaisuuksista johtuen sillä on helppo tuottaa tuskaa ja siten lisätä inspiraatiota. Tiiliskivi on kiertopalkinto, joten luovan kärsimyksen artefakti siirtyy vuosittain taiteilijalta toiselle. Tiiliskivi symboloi palkitun kirjan painavaa tekstiä ja punainen väri edustaa tamperelaisuutta.

Reeta Eloranta (Teema Ry:n puheenjohtaja)
Aija Laurila (Teema Ry:n varapuheenjohtaja)
Irene Easton
Miia Rautiainen
Jaana Moilanen
Lotta Mäkeläinen
Harri Domonyi
Simo Laitakari

Artikkeli: MILJOONASATEEN HEIKKI SALO TIILISKIVEN ARVOINEN

Miljoonasateen keulakuvana paremmin tunnetun Heikki Salon esikoiskirja Kynsilehto palkittiin Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden jakamalla Tiiliskivi-kirjallisuuspalkinnolla. Urjalassa 22.2.2002 tapahtunut palkintoseremonia oli osa Talvi Pentinkulmalla kirjallisuusseminaaria. Palkinto
jaettiin vasta ensimmäistä kertaa, mutta se jatkaa legendaarisen Kossu-palkinnon humoristisilla jalanjäljillä. Tarkoitus oli palkita opiskelijoista muodostuvan työryhmän mielestä vuonna 2001 epäreilusti huomiotta jäänyt kirja ja samalla parodisoida lukuisten suomalaisten kirjallisuuspalkintojen jäykkiä palkitsemisperinteitä. Kilpailu oli avoin kaikille vuoden aikana julkaistuille kaunokirjallisille teoksille. Palkitun tamperelaisuus oli puhdas sattuma.

Punaista tiiltä Tampereelta

Tamperelaisen hengen mukaisesti palkintopokaalina toimi rouhea Finlaysonin seinästä kirjaimellisesti repäisty tiiliskivi. Palkittu Heikki Salo ei kuitenkaan voi toteuttaa aiettaan pistää palkinto osaksi rakenteilla olevaa takkaansa, koska kyseessä on kiertopalkinto. Opiskelijoista muodostuvan 'tiedeneuvoston' mielestä tiiliskivessä kulminoituu Tamperelaisen industrialismin ja pienen ihmisen tematiikka. Palkinnon tuhti habitus taas kuvastaa sanan painavuuden merkitystä. Perusteet Kynsilehdon voittoisuudelle löytyi tiedeneuvoston kehittelemästä mystisestä formulasta, jonka muodostamisessa käytettiin hyödyksi insinöörien salatieteitä - matematiikkaa ja fysiikkaa. Kirjasta saatiin selville ns. tiiliskivi-indeksi laskemalla mm. sivumäärän, sanatiheyden, konnotaatiokertoimen ja intertekstuaalisuustekijän suhde. Jari Tervo tippui finaalista laskettaessa kirjailijan nimen viemää tilaa suhteessa kannen pinta-alaan. Tiiliskivi-indeksistä saatiin myöskin selville palkintosumma, joka oli Salon tapauksessa muikeat 10,20 euroa. Tiiliskivi-palkinnolla haluttiin myöskin hieman kritisoida median jumaluutta kirjamarkkinoilla - mediaseksikkyys, ei kirjan tasokkuus, ratkaisee. Tiiliskivi-projektilaisten mielestä oli yllättävää, että kulttuurin saralla koko ajan puuhaavan Salon kirjaa ei noteerattu juuri lainkaan. Salo itse arveli yhtenä syynä olevan ennakkoluulot vanhojen rokkareiden kirjoja kohtaan. Ei kuitenkaan tarvitse olla lauluntekijä tehdäkseen huonoja kirjoja.

Sienimetsältä Spoonriverille

Hyvin saarikoskimaisesti Heikki Salo sai idean kirjaansa ollessaan sienimetsällä silloisen opiskeluasuntonsa takana Jyväskylässä. " Siellä mä taivalsin ja yhtäkkiä törmäsin lemmikkien hautausmaakylttiin. Siinäpä hieno aihe kirjalle. Heti ekaksi tuli mieleen Spoon river." Loistoidean raakaversio hautui kuitenkin kauan Salon tietokoneella, kunnes kannustaja, Miljoonasateen levynkansia ja sittemmin Kynsilehdon kuvituksen suunnitellut kuvittaja Eero Heikkinen antoi
viimeisen rohkaisutuuppaisun kirjan valmiiksi saattamiselle. Valmiin tuotoksensa Salo tarjosi marginaalimainetta nauttivalle Likelle, joka tarttuikin syöttiin - onneksi. Kynsilehdon ydinidea on kertoa kuolleiden lemmikkien elämästä tai lähinnä sen päättymisestä. Tragikomiikasta lyyriseen unimaailmaan vaihtelevissa novelleissa suunvuoron saa niin somalialaisen kebab-kioskin pitäjän kollikissa kuin ripuloiva Reima-marsukin. Pienet eläintarinat kuitenkin kertovat itseasiassa osuvasti enemmän meistä ihmisistä kuin eläimistä. Kirjassa onkin samanlainen ilkikurisen älykäs henki kuin Salon laululyriikassa. Eero Heikkisen kannessa ja kirjan sivuilla irvistelevät ihmis-ja eläinhahmot tukevat toimivalla tavalla Salon novellien tunnelmaa. Novellit käyvät myös dialogia maailmankirjallisuuden kanssa - intertekstuaalisia viittauksia löytyi aina Edgar Lee Mastersin Spoonriver antologiasta, Defoen Robinson Crusoeen ja Krylovin Faabeleihin. Intonsa huumassa intertekstuaalisuuteen ihastuneet kirjallisuudenopiskelijat löysivät kiistattomia analogioita myös sellaisiin teoksiin, joista itse kirjailija ei ollut kuullutkaan.

"Olen oikealla tiellä"

Ensipalkittu esikoiskirjailija oli hyvin otettu jämerästä palkinnostaan. "Tämä on merkittävin kirjallisuuspalkinto minkä olen saanut. Meni heti ykköseksi." Tekstinteko ei ole Salolle vierasta. Miljoonasateen ja muiden huippuartistien kappaleiden sanoittamisen lisäksi Salo on jo kauan opettanut laululyriikan tekemistä. Kirjanteko on kuitenkin uutta. Palkitsemisen kautta Salo uskoi
saaneensa painavan todisteen siitä, että on oikealla tiellä. Kirjoittaminen on kovin yksinäistä puuhaa, joten palaute on ensiarvoisen tärkeää, Salo toteaa. Salon mukaan kirjallisuusväki on sitäpaitsi vielä hanakampaa palkinnoille kuin kapiaiset prenikoille. Suomessa onkin hyvä toteuttaa tuota intohimoa; maassamme jaetaan yli 75 kirjallisuuspalkintoa vuodessa.

Tulevista kirjallisista projekteistaan Salo on salamyhkäinen. Matka on kuitenkin vahvasti kohti proosaa ja uusi tuotos on odotettavissa syksyllä 2003. Tällä hetkellä on tekeillä kauan suunnitelmissa ollut laululyriikan teko-opas, laulelmalevy, lastenlevy sekä musikaali. Miljoonasateen kohtalosta Salo ei osaa sanoa mitään varmaa.
- Telakkakausi jatkuu. On niin vaikeaa saada viisi äijää samaan huoneeseen.

Irene Easton